4. Osaamisen arviointi ja näyttö

Vaihtoehtoja osaamisen tunnistamiselle

AHOT-näyttöjen avulla opiskelija voi todentaa osaamisensa siten, että se voidaan arvioida. AHOT-näyttöä käytetään, kun hyväksilukeminen korvaamismenettelyllä suoraan ei ole mahdollista tai osaamisen tunnustaminen muutoin edellyttää opiskelijan osaamisen erillistä arviointia, osaamisen näyttöä. 

Muualla hankittu osaaminen voidaan arvioida monella eri tavalla riippuen aina oppiaineesta ja hyväksiluettavasta opintokokonaisuudesta. Seuraavaksi on esitetty muutama vaihtoehto, jota opettajat voivat hyödyntää omassa työssään osaamisen todentamisessa. Todentamisen tarkoitus on osoittaa, mitä osaamista opiskelijalla on. Todentamisessa voidaan käyttää esimerkiksi todistuksia, tenttejä, portfolioita, esseitä, haastatteluja tai muita soveltuvia menettelyjä. Hyvä lähtökohta on miettiä, mikä osaamisen näyttötapa soveltuu tiettyyn opintokokonaisuuteen ja opiskelijan elämäntilanteeseen. Mitään yksiselitteistä lomaketta tai universaalia ohjeistusta ei ole olemassa. Arvioitsija päättääkin, mikä menettely soveltuu parhaiten osaamisen todentamiseen. Käytettäviä arviointimenetelmiä voi olla useita.

Osaamisen todentamisessa oleellista on, että opiskelija ei esitä pelkästään dokumenttia osaamisestaan, vaan myös osoittaa, mitä opintojen tavoitteisiin liittyvää osaamista hänellä on esitetyn dokumentin pohjalta ja miten se vastaa tutkinnon osaamistavoitteita.

Esimerkkejä näyttötavoista:


Essee

Esseellä tarkoitetaan tässä yhteydessä tiettyä aihekokonaisuudesta laadittua tiivistä kirjoitelma, jolla muualla hankittu osaaminen voidaan todentaa. Perinteistä tenttivastausta kutsutaan essee-vastaukseksi, mutta "oikeasta" esseestä tällaiset vastaukset eroavat siinä, että essee on tyypillisesti henkilökohtainen näkökulma tiettyyn asiaan.

Esseessä perinteisen tentin toimintarakenne puretaan monilta osin. Kirjoittaja voikin hyödyntää erilaisia lähteitä sekä joutuu itse tekemään rajauksia ja valintoja, jotta osaaminen on esitetty vaaditulla tavalla. Esseetä kirjoittaessaan opiskelija pystyy myös osoittamaan oman asiantuntijuutensa valitusta aiheesta sekä valmiutensa tieteelliseen kirjoittamiseen.


Portfolio

Portfolion tarkoituksena on osoittaa portfolion kokoajan henkilökohtainen osaaminen ja asiantuntijuus. Se on henkilön oma kokoelma sellaisia näytteitä, tuotteita, kokemuksia ja pohdintoja, jotka monipuolisesti, tarkoituksenmukaisesti sekä edustavasti osoittavat hänen osaamisalueensa ja saavutuksensa.

Portfolioita on olemassa kolmea perustyyppiä:

  • Työportfolio
    on kattava kokoelma työnäytteitä. Se on kookas kansio, joka sisältää kokonaisia versioita kaikista dokumenteista, jotka on koottu ja valittu edustamaan yksilön tietoja, taitoja ja kasvua.
  • Näyteportfolio
    esittelee parhaat ja edustavimmat työt. Se on valikoiva ja pohjautuu työportfolioon. Tällainen portfolio on samantyyppinen kuin perinteinen taiteilijan portfolio, joka esittelee taitoja ja osaamista. Näyteportfolio on useasti julkinen.
  • Arviointiportfolio
    sisältää töitä, joita voidaan pisteyttää tai arvioida taitojen tai tietojen määrittämiseksi. Tällaista arviointikäytäntöä pidetään autenttisempana ja kokonaisvaltaisempana kuin perinteistä arviointia.

Portfolion tarkoituksena voi olla:

  • tietojen ja taitojen osoittaminen esittämällä asiaankuuluvaa aineistoa, jonka analysoinnilla tehdään näkyväksi töiden takana olevaa ajatteluprosessia.
  • osoittaa kehitystä tavoitteita kohden.
  • tämän tiedon jakaminen eri yleisöille.
  • oman erikoisalan asiasisällön osaamisen kehittäminen.
  • itseohjautuvuuden tukeminen ja oppijan aktiivisen roolin korostaminen oppimisprosessissa ja arvioinnissa.
  • tarjota mahdollisuuksia ryhmässä oppimiseen sekä palautteen antamiseen ja saamiseen.
  • opettaa oppimaanoppimistaitoja.
  • toteuttaa autenttista arviointia.


Portfolio esimerkkejä

RPL Assessment – Customer Care Module BA Administrative Management (Oran Doherty, Letterkenny Institute of Technology, Ireland)

Puheviestinnän portfolio ja näyttöpäivätyöskentely (Tarja Tanttu, Oulun yliopisto)


Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirja on menetelmä oman oppimisen arviointiin ja kehittämiseen. Oppimispäiväkirjan avulla opiskelija voi kuvata omaa osaamistaan/asiantuntijuuttaan, kokemusmaailmaansa, tukea persoonallista kasvuaan sekä tunnistaa oppimisen heikkouksia ja vahvuuksia. Se toimii jatkuvan arvioinnin tukena ja ideoiden tallentajana.

Oppimispäiväkirjalla on useita myönteisiä puolia, erityisesti sen avulla on onnistuttu tukemaan opiskelijan itseohjautuvuutta ja itsearviointia. Oppimispäiväkirja edistää opiskelijan reflektointia siitä, mitä ja miten hän on oppinut. Päiväkirja antaa myös tietoja opintojen edistymisestä ja sitä kautta rohkaisee ja motivoi opiskelijaa. Se toimii myös käsitteiden, asioiden ja teorioiden selkiyttäjänä.


Oppimispäiväkirja esimerkkejä

RPL self-evaluation on management (Antoinette van Berkel, Amsterdam University of Applied Sciences, RPL Centre)

STARR (Situation/Task/Activities/Result/Reflection) Form ja Portfolio/interview methodology (Einike Pilli, Tarton yliopisto, Viro)

 

 

Takaisin Työkaluja-etusivulle